Kun ihmisen elämäntilanne kriisiytyy, ei välttämättä ole helppoa pyytää apua. ”Haluan uskoa, että ensi kuussa pystyn maksamaan vuokrarästini, huomenna vien ulos haisevat roskat, en koskaan enää majoita meluavia kavereitani… ” Jos tämä ei toteudu ja tilanne aina vain pahenee, avun pyytäminen voi olla entistä hankalampaa.
Kun kerran on päässyt C-hepatiitista eroon ja vannonut ”En koskaan enää käytä likaisia välineitä pistämiseen”, on tuskallista myöntää itselle ja muille, jos näin kuitenkin tapahtuu.
Haittoja vähentävän päihdetyön keskeisiä periaatteita ovat käytännönläheisyys sekä asiakkaan ja työntekijän välisen luottamuksen rakentaminen. Pyritään auttamaan mahdollisimman pian ja konkreettisesti. Avun tarpeen ilmaiseminen ja avun vastaanottaminen ei siltikään välttämättä ole helppoa.
Völjyssä ja sen yhteydessä toimivassa Nea-osahankeessa tarjotaan asiakkaille osallistavaa toimintaa ja apua asumiseen. Työntekijät ovat pohtineet yhteistyössä Tampereen A-killan Etna-työn kanssa, kuinka haittoja vähentävässä päihdetyössä voitaisiin hyödyntää yhteiskunnallisen markkinoinnin ajattelua. Pohdintojen keskiössä on ollut avun vastaanottamisen helpottaminen.
Yhteiskunnallisen markkinoinnin tavoitteena on yksilöä ja ympäröivää yhteiskuntaa hyödyntävä käyttäytymisen muutos, mikä on linjassa myös haittoja vähentävän työn tavoitteen kanssa. Keskeistä yhteiskunnallisessa markkinoinnissa on luoda toimintaa, jolle kohderyhmä antaa oikeasti arvoa.
Me kaikki teemme päivittäin valintoja, jotka ohjaavat toimintaamme. Usein tarjolla on erilaisia ”kilpailevia” vaihtoehtoja eikä valinta ole aina helppoa. Kun valinta tapahtuu elämäntilannetta eteenpäin vievän tekemisen ja elämäntilannetta hankaloittavan toiminnan välillä, luulisi että valinta on helppo. Meissä vaikuttavat kuitenkin mm. elämänhistorian aikana kertyneet kokemukset, tieto, asenteet ja välittömän mielihyvän houkuttelevuus. Kun kyseessä on päivittäin päihteitä käyttävä henkilö, on valintojen vyyhti vielä sattumanvaraisempaa.
Kun palveluissa tarjotaan huumeita käyttäville ihmisille osallistavaa toimintaa, apua asioiden hoitamiseen, hoitoa, neuvontaa, ohjausta jne on tärkeää miettiä, minkälaisilla palveluiden sisällöillä on oikeasti niin paljon arvoa asiakkaille, että he valitsevat käyttävänsä aikansa niihin.
Kotiin vietävässä palvelussa arvo voi olla apu kodin siivouksessa, vuokranmaksun selvittelyssä, valon saamisessa kylpyhuoneeseen, kuljetusavussa, hyvässä keskustelussa työntekijöiden kanssa, kahvipaketissa. Asiakkaalle kokemus kotikäynnistä ja avun saamisesta tulee olla arvokkaampaa ja tärkeämpää kuin muut samalla hetkellä tarjolla olevat ”kilpailevat tapahtumat” elämässä. Sen olisi hyvä olla jotakin sellaista, josta saa heti tuntumaa, toivon tai paremman olon kokemusta. Avun vastaanottamisesta saatu arvo voittaa myös mahdollisen häpeän tai syyllisyyden kokemuksen oman kodin tilanteesta ja asiakas rohkenee näin ottaa työntekijän vastaan kodissaan.
Haittoja vähentävässä terveysneuvontatyössä yhteiskunnallinen markkinointi on ollut aina luonteenomaisesti läsnä. Steriileillä injektiovälineillä, arvostavalla kohtaamisella, testeillä ja turvallisemman päihteiden käytön ohjeistuksella on välitön arvo asiakkaalle.
Anonyymi terveysneuvonta ja monet haittojen vähentämiseen perustuvat toiminnot kuten Osiksen, Völjyn, Nea-osahankkeen ja Etna-työn palvelut ovat asiakkaille vapaaehtoisia. Palveluiden sisällön ja asiointikokemusten tulee tällöin olla asiakkaille houkuttelevia. Näin saadaan ihmisiä tavoitettua, kiinnittymään palveluihin ja luodaan olosuhteet yhteistyölle, avun vastaanottamiselle ja elämäntilannetta parantavalle käyttäytymisen muutokselle.
Pystyäkseen tarjoamaan ja ”myymään” apua ja tukea työntekijän tulee jollain tasolla pystyä asettumaan toisen ihmisen asemaan ja arvioida myös sitä kautta, mikä tälle on tässä kohtaa merkityksellistä ja tärkeää. Kun asiakas on psyykkisesti tai fyysisesti hyvin huonossa kunnossa, voi olla mahdotonta edellyttää kykyä toimia toisin tai ylipäätään hoitaa asioitaan. Erityisesti silloin on aika pyrkiä saamaan asiakas ottamaan huolenpitoa ja kannattelua vastaan.
Näin meitä ohjeistetaan myös perustuslaissa: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”.
Hyvää kesää itse kullekin sielulle! Kuunnellaan työssämme herkällä korvalla ja pidetään itsestämme ja toisistamme huolta.
teksti: Anne Ovaska, Völjyn kehittämiskoordinaattori
Hei! Olen itse ollut sekakäyttäjä ja onneksi kaikesta sekoilusta huolimatta pystynyt hoitamaan laskut ja työn suurimmaksi osaksi.
Perhe yritti pitkään havahduttaa minua siitä millaiseksi ihmiseksi olen muuttunut. Halu muutokseen lähti minusta itsestäni. Nyt 8kk kuivilla.
Iso houkutus on kun näkee ex-kavereita kadulla ja joskus huolikin että näkeekö toista enää koskaan kun on niin huonossa kunnossa.
Olen nähnyt vierestä kun ihminen ei enää välitä mistään, ei pysty tarttumaan mihinkään ns. Normaaliin kun ei välitä niin ei ole myöskään halua muutokseen.
Arvostan kovasti työtä jota teette! Olisi hienoa jos saisitte paikalle kokemusasiantuntioita sillä heidän on helpompi lähestyä meitä kun sellaisen joka ei ole ikinä elänyt tässä maailmassa. Toki moni työntekijä nähnyt paljon vierestä, kuullut tarinoita mutta tuo alamaailma pitää niin paljon muutakin sisällään.
Itse yritän nyt saada noita kavereita kanssani Na-ryhmiin, mutta vielä heillä ei ole halua muutokseen tai kieltävät ongelmansa vaikka korvaushoidon lisäksi käyttävät samanaikaisesti mitä vaan ikinä käsiinsä saavat. Oma taistelu jatkuu mutta sielä missä on tahto on tie!