Elämä vastassa

- tarinoita huumetyön arjesta

Kävimme Osiksen vertaisen kanssa tutustumassa raskaana olevien naisten matalan kynnyksen palveluun, jota toteutetaan Helsingin ensikotiyhdistyksen avopalveluyksikkö  Pesässä.  Kyseessä on päihteitä käyttäviä naisia etsivän työn keinoin tavoittava matalan kynnyksen palvelu. Tutustumiskohteemme sijaitsee Helsingissä ja samankaltaista toimintaa toteutetaan kuudella muussa paikkakunnassa.

Duodecim-lehden mukaan Suomessa arviolta 6% raskaana olevista naisista käyttää alkoholia, huumeita tai lääkkeitä ongelmallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että 3600 lasta syntyy vuosittain päihdeongelmaisille äideille. Näistä lapsista noin 230:llä diagnosoidaan fetaalialkoholisyndrooma tai fetaalialkoholiefekti. Määrä on valtaisa ja kertoo mielestäni siitä, että matalan kynnyksen palveluita ja työntekijöiden koulutusta aiheeseen tulisi edelleen lisätä.

Pesässä kuulimme kattavan kuvauksen tästä palvelusta, joka parhaimmillaan johtaa laitoskuntouksen kautta itsenäiseen asumiseen ja jossa huomioidaan äidin ja lapsen tuen tarpeet. Jäin pohtimaan naiseuteen liittyviä monia rooleja.

Päihteitä käyttävä tai niiden käytöstä toipuva ihminen on hyvin armoton itselleen. Entäpä sitten, kun on raskaana ja käyttää päihteitä? Kynnys hakeutua palveluihin saattaa olla hyvin suuri. Menetänkö lapsen heti ? Mitä työntekijät minusta ajattelevat? Olen huono ihminen, äidiksi sopimaton, moraaliton nainen. Siinä kynnys, joka on monelle liian suuri nopeasti ylitettäväksi. Monesti äitiysneuvolaan meno tapahtuu viiveellä. Tämä voi johtua paitsi kynnyksestä, myös siitä, että kuukautiset eivät ole olleet normaalit vuosiin. Tyypillisiä raskaudenoireita voi olla haastava hahmottaa.

Tarvitaan matalan kynnyksen palveluita, joiden toimintaan voi osallistua nimimerkillä. Näin menetellään Pesän matalan kynnyksen palveluissa. Naiset ohjautuvat palveluun HAL-polin eli huume-, alkoholi- tai lääkeongelmaisille suunnatun erityispoliklinikan tai sosiaalitoimen ohjauksella. Tiedon levittäminen toiminnasta on tärkeää, sillä raskausaika on lyhyt ja etsintään ei ole paljon aikaa. Pesässä kaksi työntekijää tekee etsivää työtä n. 2,5 päivänä viikossa. Vaan mistä tavoittaa raskaana olevat naiset, naiset, jotka eivät ole HAL-polin tai sosiaalitoimen asiakkaina? Painettuja tiedotteita ja mainoksia jaetaan/lähetetään klinikoille ja asumispalveluihin sekä muihin julkisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin.

Tämän lisäksi tarvitaan yhteistyötä meiltä muilta, kolmannen sektorin yhteistyökumppaneilta ja toimijoilta. Osiksen ja muuallakin toimivien vertaistoimijoiden on hyvä tietää palveluista, jotta voivat jakaa tietoa ja ohjata näitä palveluita tarvitsevia ihmisiä oikeaan osoitteeseen. Etsivää kenttätyötä toteutetaan Osiksen lisäksi muiden toimesta. Kenttärepun painoa ei lisää esitteet Pesässä tehtävästä toiminnasta. Eihän?

Yhteistyöllä asiaa saadaan eteenpäin. Tämän lisäksi olisi suotavaa, että neuvolan henkilökunta saisi lisäkoulutusta päihteistä puhumiselle, muutakin kuin Audit-testi ja kysymys käytätkö huumausaineita.

En millään tavoin arvostele hyvää ja arvokasta työtä tekevää neuvolan henkilökuntaa, vaan toivon heille tarvittavia lisäkoulutuksia, joita he varmasti itsekin toivovat. Resurssipula kun on heidänkin työskentelyään rajoittava asia ja asiakkaita riittämiin. Jokainen heistä haluaa työnsä tehdä hyvin ja asiakkaan tarpeet huomioiden.

Meidän kaikkien yhtenä työskentelyn tavoitteena on hyvinvoiva itseään arvostava nainen ja äiti sekä hyvinvoiva lapsi, isää unohtamatta.

Eikö niin?

teksti: kehittämiskoordinaattori Aino Rukkila, Osis-toiminta, A-klinikkasäätiö

Pin It on Pinterest